Hiuksien näkyvät osat ovat kuollutta solukkoa ja niiden elävä osa sijaitsee ihon alla. Hiuksen synty alkaa karvatupen pohjaosassa, hiusnystyssä, jossa myös hiusten väriaine muodostuu. Karvatuppi on 3-5mm pitkä kalvojen muodostama pussi, johon on liittynyt myös talirauhanen ja karvankohottajalihas. Hiusnystyssä muodostuu koko ajan uutta solukkoa, jotka alkaa kasvaessaan työntyä ylös hiussipuliin, jossa solut litystävät ja muuttuvat pitkulaisiksi. Hiusnystyssä sijaitsee myös hiussuonisto, jonka kautta solut saavat ravinteikasta ja hapekasta verta. Hiusnystyä ja -juurta suojaavat niiden ympärillä olevat Henlen ja Huxleyn kalvot. Hiussipulissa hius muotoutuu karvaksi ja keratiinisoituu. Ihmisen hius on keratiinia, eli kuolleita ja kovettuneita soluja. Hiuksen muoto on riippuvainen siitä, minkä muotoinen karvatuppi on. Suora ja halkaisijaltaan pyöreä karvatuppi tuottaa suoria ja pyöreitä hiuksia, kun taas kaareva karvatuppi kiharaista ja kaarevaa hiusta.
Hiuksen ihonpäällinen osa koostuu kolmesta eri kerroksesta, suomu-, kuitu- ja ydinkerroksesta. Suomukerros on hiuksen päällimmäinen kerros, joka muodostuu päällekkäin limittäytyneistä keratiinikuiduista. Mitä enemmän suomukerroksia hiuksessa on, sitä paksumpi se on. Keratiinilevyjen tiiviydestä riippuu myös hiuksen pinnan kiilto. Kuitukerros puolestaan koostuu putkimaisista kuitusoluista, jotka pysyvät koossa väliaineen avulla. Kuitusolu muodostuu makrosäikeistä, jotka puolestaan koostuvat itsensä ympärille kiertyneistä mikrosäikeistä ja mikrosäikeet koostuvat alkusäikeistä. Alkysäie on atomeista muodostunut kolmen spiraalimaisen molekyyliketjun yhdistelmä. Nämä ketjut ovat sidottu toisiinsa poikittasilla rikkisidoksilla. Ydinkerros sijaitsee kuitukerroksen keskellä ja koostuu tyhjistä onteloista. Ydin voi jatkua koko hiusvarren mitassa tai katketa ja alkaa uudestastaan tai hentoisesta hiuksesta puuttua jopa kokonaan.
Hiustenkasvu koostuu kolmesta eri vaiheesta, kasvu-, siirtymä- ja lepovaiheesta. Hiuksen 2-6 vuotisessa kasvuvaiheessa solut jakaantuvat ja työntävät jo keratinisoituvia soluja karvatuppea ylöspäin. Ihmisen vanhetessa hiuksen kasvuvaihe lyhenee, jolloin hiukset eivät kasva enää yhtä pitkiksi kuin nuorena. Uusi hius kasvaa yleensä noin sentin kuukaudessa. Ihmisen hiuksista 85-90% on normaalisti kasvuvaiheessa. Kaksiviikkoisen siirtymävaiheen aikana solujen jakaantuminen päättyy, jonka vuoksi myös hiusten kasvu loppuu. Tämän jälkeen karvatuppi supistuu ja hius irtaantuu verisuonista ja ravinnonlähäteistä. Viimeisessä vaiheessa eli lepovaiheessa, hius irtoaa hiuspohjasta ja hiusnystystä alkaa kehittyä uusi hius, jonka kasvuvaihe alkaa. Tämä vaihe kestää tavallisesti 2-4 kuukautta ja siinä on 10-15% hiuksista.
Hiukselle tyypillisimpiä rakenteellisia ominaisuuksia ovat joustavuus, venyvyys, taipuisuus, kohoaminen, paksuus, kiilto ja sähköisyys. Nämä ominaisuudet voivat muuttua, heikentyä ja voimistua käsittelyjen ja tuotteiden käytön kautta. Näiden eri ominaisuuksien summa muodostaa jokaisen ihmisen yksilöllisen hiuslaadun. Hiuslaadun tunnistaminen on tärkeää, jotta parturi-kampaaja kykenee käsittelemään hiusta sen vaatimalla tavalla ja vaurioittamatta hiusta. Hiuksen laadullisia ominaisuuksian puolestaan ovat läpimitta, pintarakenne, hiusrungon muoto, hiusmassan määrä ja hiusten pituus. Myös ihmisten erilaiset etniset taustat voivat vaikuttaa hiuksen ominaisuuksiin. Kaukasialaisten hiukset ovat yleensä ohuempia, vaaleampia ja herkempiä kuin muiden. Hius voi olla joko suoraa tai kiharaa. Aasialaisen etnisen perimän hiukset puolestaan ovat yleensä paksuja, suoria, mustia ja vahvoja. Heidän hiukset kasvavat nopeiten. Tummaihoisilla hiustenlaatu on yleensä todella kihara ja väriltään tumma. Hius on kuiva ja hitaasti kasvava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti